Kiinteistökauppariidoissa osapuolina ovat yleensä viimeisin ostaja ja hänelle kohteen myynyt taho. Joskus tilanne on monimutkaisempi. Jos kiinteistö on vaihtanut omistajaa useamman kerran viiden vuoden sisällä, vastuussa saattaa olla useampi kuin yksi myyjä.

Ostajan tarkastusvelvollisuus on keskeinen osa maakaarta. Virheeseen on vaikea vedota, jos sen olisi voinut havaita ennen kauppaa. Piilevään virheeseen voi kuitenkin vedota myös ilman ennakkotarkastusta, kunhan reklamaatio tehdään riittävän nopeasti. Lue, milloin ostajan oikeudet säilyvät ja milloin ne voivat kadota kokonaan.

Vanhan talon myyjä ei ole automaattisesti vastuussa kaikista virheistä, eikä vanha talo tarkoita kohtuutonta riskiä ostajallekaan. Avoin tiedonanto, rakenteisiin ulottuva kuntotutkimus ja tarkasti laadittu kauppakirja ovat avaimet onnistuneeseen kauppaan. Katsotaan, miten molemmat osapuolet voivat suojata itsensä turhilta riidoilta.

Asuntokaupassa ja kiinteistökaupassa sovelletaan eri lakeja, ja reklamaatioajat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Pelkkä viiden vuoden vastuuaika ei tarkoita, että reklamaation voi jättää odottamaan, vaan virheestä on ilmoitettava myyjälle muutaman kuukauden sisällä sen havaitsemisesta. Tarkista, mitkä aikarajat koskevat juuri sinun kauppaasi.

Myyjällä on lain mukainen velvollisuus kertoa kaikki kauppaan olennaisesti vaikuttavat tiedot, ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti on yleisin riidan aiheuttaja. Huolellinen valmistautuminen, kuntotarkastus ja selkeä kauppakirja ovat paras suoja molemmille osapuolille. Katso asiantuntijan ohjenuorat onnistuneeseen asuntokauppaan.

Kuolinpesän osakkaat vastaavat kiinteistökaupan virheistä yhteisvastuullisesti, eli vastuu ei rajoitu yksittäisen osakkaan perintöosuuteen. Turun hovioikeuden ratkaisu osoittaa, että kuolinpesää kohdellaan myyjänä täysin samoin kuin yksityishenkilöä tai yritystä. Tässä blogitekstissä perehdytään, mitä jokaisen kuolinpesän osakkaan kannattaa tietää ennen kauppaan ryhtymistä.

Kiinteistökauppa – kuntotarkastusraportti, ostajan tarkastusvelvollisuuden laajuus? Kiinteistönkaupassa ostajalla on maakaaren mukainen kiinteistön tarkastusvelvollisuus. Ostaja voi kaupan tekemisen jälkeen menettää oikeutensa vedota virheenä seikkaan, joka olisi voitu havaita tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Kaupanteon jälkeen ostajalla ei ole oikeutta vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua näistä virheistä tarkastusvelvollisuutensa laiminlyötyään. Ostajan tarkastusvelvollisuuden laajuudesta ei ole kuitenkaan annettu lain tasolla […]

Kiinteistön laatuvirhe – milloin reklamaatio on tehtävä ja mikä on kohtuullinen aika vaatimusten esittämiselle? KKO 2016:69 Maakaaren mukaan kiinteistön ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Säilyttääkseen oikeutensa vedota kiinteistön virheeseen, ostajan täytyy reklamoida […]

Olen useasti törmännyt tilanteeseen, jossa asiakkaan ostettua omakotitalon pian kaupan jälkeen kohteessa on ilmennyt poikkeavaa hajua ja sisäilman tunkkaisuutta. Asiaa selvitettäessä on usein ilmennyt rakenteellisia virheitä kuten ulkoseinän alaosan rakenteissa mikrobikasvustoa, ja lisäksi rakenteista on ollut suora ilmayhteys sisätiloihin. Tämän jälkeen asiaa on edistetty tekemällä virheilmoituksella myyjälle. Useissa tapauksissa ostaja ja myyjä ovat olleet erimielisiä […]

Kiinteistökaupan purkaminen edellyttää sitä, että kaupankohteessa on olennainen virhe. Korkein oikeuden tapauksessa KKO:2019:41 käsiteltiin sitä, oliko kiinteistönkaupassa salaisen virheen vuoksi purkuperuste. Ostajat olivat ostaneet vuonna 2011 myyjiltä 202 500,00 euron kauppahinnalla kiinteistön. Kiinteistöllä oli 1950-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus. Ostajat alkoivat kaupanteon jälkeen vuonna 2015 kunnostamaan asuinrakennusta, jolloin he huomasivat, että sen rakenteissa oli kivihiilipikeä eli kreosoottia. […]