Tapauksessa KKO:2016:5 vuokranantaja oli solminut vuokralaisten kanssa asuinhuoneiston vuokrasopimuksen. Vuokrasopimuksen mukaan vuokra oli sidottu elinkustannusindeksiin ja vuokran muuksi korotusperusteeksi oli sovittu 4 %:n minimikorotus. Sopimuksen mukaan vuokra tarkistettiin vuosittain aina kesäkuun alusta. Vuokralaiset eivät vuokrasopimuksen allekirjoittamista seuraavana vuonna ryhtyneet oma-aloitteisesti maksamaan korotettua vuokraa. Vuokranantaja vaati oikeudessa vuokralaisia maksamaan vuokrankorotukseen perustuvan ja maksamatta olevan osuuden […]

  Vuokrasopimus on yksi yleisimmistä jokaiselle vastaan tulevista sopimuksista ja niitä laaditaan niin ammattimaisesti vuokraustoimintaa harjoittavien tahojen kesken kuin yksityishenkilöiden kesken. Vuokrasopimusten tulkinta vuokrasuhteen aikana tai sen päättyessä saattaa kuitenkin aiheuttaa erimielisyyksiä vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Tässä on yleisimpiä vuokrasopimuksissa esiintyviä kompastuskiviä, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota: Vuokrasopimusta laadittaessa ensimmäinen tärkeä huomioon otettava seikka on […]

  Kiinteistökaupan esisopimus on sopimus tulevasta kaupasta. Esisopimuksella halutaan varmistaa osapuolten sitoutuminen kauppaan esimerkiksi tilanteessa, jossa varsinaisen kaupan tekeminen ei ole vielä mahdollista. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, ettei ostaja ole vielä saanut kaupalle tarvittavaa rahoitusta. Tavallisesti esisopimus sovitaan molempia kaupan osapuolia sitovaksi, mutta esisopimuksessa voidaan sopia myös, että se sitoo vain kaupan toista osapuolta. […]

  Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2018:38 käsitteli kysymystä siitä, oliko oikeus vaatia kiinteistön kaupan purkamista vanhentunut. Ostaja oli pannut kaupan purkamista koskevan kanteen vireille yli neljä vuotta sen jälkeen, kun oli ollut edellisen kerran yhteydessä myyjiin kiinteistössä olleiden virheiden vuoksi. Oliko yli neljän vuoden passiivisuus reklamoinnin jälkeen johtanut siihen, että ostaja oli menettänyt oikeuden vaatia kiinteistön kaupan […]

  Asunto-osakeyhtiö voi päätöksellään ottaa osakkeenomistajan huoneiston hallintaansa esimerkiksi yhtiöjärjestyksen määräyksen laiminlyönnin perusteella. Osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan on mahdollista, jos huoneistoa käytetään oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai muuta yhtiöjärjestyksen määräystä. Rikkomuksen täytyy lisäksi olla riittävän merkityksellinen – huoneiston ottaminen yhtiön haltuun ei ole sallittua, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Korkeimman […]