Kiinteistökaupan esisopimus on sopimus tulevasta kaupasta. Esisopimuksella halutaan varmistaa osapuolten sitoutuminen kauppaan esimerkiksi tilanteessa, jossa varsinaisen kaupan tekeminen ei ole vielä mahdollista. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, ettei ostaja ole vielä saanut kaupalle tarvittavaa rahoitusta. Tavallisesti esisopimus sovitaan molempia kaupan osapuolia sitovaksi, mutta esisopimuksessa voidaan sopia myös, että se sitoo vain kaupan toista osapuolta.
Esisopimus on tehtävä maakaaren edellyttämässä määrämuodossa ja mikäli osapuoli käyttää asiamiestä, on noudatettava myös asiamiehen käyttöä säänteleviä ehtoja. Esisopimukseen sovelletaan muutoinkin soveltuvin osin samoja pykäliä, jotka käsittelevät kiinteistön kauppaa. Esisopimuksen avulla ei siten voida myöskään kiertää kiinteistön kaupalle asetettuja määrämuotovaatimuksia.
Edellä mainitun lisäksi esisopimuksessa on sovittava niistä ehdoista, joiden täyttyessä kauppa tehdään sekä mainittava päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä. Esisopimus on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä.
Esisopimuksessa on sovittava vähintään kauppahinnan tai muun vastikkeen määräytymisen perusteista. Kiinteistökaupan kauppahinnasta ei ole pakko sopia vielä esisopimuksessa, vaan kauppahinta tai muu vastike voidaan jättää sovittavaksi myöhemmin esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti.
Molemminpuolisesti velvoittavan esisopimuksen osapuolilla on tarvittaessa mahdollisuus kanteella vaatia toista osapuolta esisopimuksen mukaisen kiinteistökaupan tekemiseen, mikäli osapuoli kieltäytyy kaupan tekemisestä. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa esisopimuksen voimassaolon päättymisestä.
Osapuolella on oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta vahingosta, jos toinen osapuoli kieltäytyy kiinteistökaupan tekemisestä tai jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle. Esisopimuksessa sovitaan tavallisesti myös sopimussakkoehdosta sopimuksen rikkomisen varalle.
