Rakennusurakan aikana sattunut virhe voi tulla kalliiksi. Urakat voivat kokonaisuutena vaatia hyvinkin suuria investointeja, jolloin on tärkeää selvittää myös vastuukysymykset siltä varalta, jos urakan aikana aiheutuu korvattavaa vahinkoa. Urakkasopimuksen osapuolten vastuu voidaan määritellä esimerkiksi YSE-ehtojen avulla, joita sovelletaan laajasti urakkasopimuksissa. Osapuolten sopimusvastuusta voidaan sopia myös YSE-ehdoista poikkeavasti.

Ratkaisussa KKO:2016:79 oli kysymys laskutyöurakkana rakennetusta hallista, jonka katto alkoi painumaan pian takuuajan päättymisen jälkeen. Katon painuminen johtui rakennusvirheestä, kun kantavana rakenteena toiminut profiilipelti oli tukikestävyydeltään liian alhainen eikä vastannut rakennussuunnitelman vaatimuksia. Pellin virheellisyys johtui pääurakoitsijan alihankkijana toimineen yrityksen tietokoneohjelmassa olleesta mitoitusvirheestä. Tapauksessa käsiteltiin sitä, oliko urakoitsija YSE-ehtojen 30 §:n mukaisesti olennaisella tavalla laiminlyönyt sovitun laadunvarmistuksen.

YSE-ehtojen 30 § koskee urakoitsijan vastuuta takuuajan päättymisen jälkeen. Keskeistä pykälässä on se, että tilaajan täytyy näyttää virheen aiheutuneen urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta tai olevan seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä. Tällöin myös edellytetään, että tilaaja ei ole voinut kohtuudella havaita virheitä vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana. Kuitenkin urakoitsija on vapaa tästäkin takuuajan jälkeisestä vastuusta, kun kymmenen vuotta on kulunut rakennuskohteen vastaanottamisesta tai siitä päivästä, jolloin rakennuskohde on otettu käyttöön, mikäli vastaanottotarkastusta ei ole pidetty.

Edellä kuvatun pykälän soveltaminen käytännössä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, koska se sisältää käsitteitä, jotka mahdollistavat tulkinnanvaraisuuksia; ”törkeä laiminlyönti”, ”sovitun laadunvarmistuksen olennainen laiminlyönti”, ”ei ole voinut kohtuudella havaita”.

Korkeimman oikeuden käsiteltävänä olleessa asiassa hallin katon virhe huomattiin, kun katto painui lumen painosta ja asennetun profiilipellin kantokykyä tutkittiin tarkemmin. Tutkimuksissa ” havaittiin, että kattoon oli asennettu profiilipelti, joka ei kantokyvyltään vastannut sitä, mitä rakennesuunnitelmassa oli edellytetty.

Tilaaja vaati urakoitsijalta korvauksia katon korjauskuluista korkoineen. Kanteen mukaan urakoitsija oli vastuussa virheestä takuuajan jälkeenkin, koska se oli laiminlyömällä olennaisesti sovitun laadunvarmistusvelvollisuutensa toiminut samalla törkeän huolimattomasti sekä jättänyt täyttämättä urakkasopimuksen mukaisen suoritusvelvollisuutensa.

Urakoitsija kiisti kanteen. Sen mukaan katon vaurioituminen johtui useiden eri syiden yhteisvaikutuksesta, kuten tilaajan vastuulla olleen rakennesuunnittelun virheestä. Urakoitsijan mukaan mikään vahingon aiheuttaneista syistä ei ollut sen vastuulla.

Käräjäoikeuden mukaan urakoitsijan takuuajan jälkeinen vastuu kattoi myös aliurakoitsijoiden ja -hankkijoiden virheet. Tapauksessa katon vaurioitumisen syynä oli yksinomaan alimitoitettu pelti. Heikompi kestävyys johtui pellin toimittaneen terästehtaan mitoitusohjelmassa olleesta virheestä. Virhettä ei voitu kohtuudella havaita vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana.

Törkeää huolimattomuutta arvioitaessa myös vahinkojen suuruudelle annettiin painoarvoa: vahingot olisivat voineet olla paljon suuremmat ja rakennuksessa olisi voinut olla runsaasti ihmisiä. Käräjäoikeus katsoi myös urakoitsijan jättäneen osan sopimuksesta täyttämättä, kun pelti ei vastannut tilaajan asettamia edellytyksiä. Urakoitsija oli vastuussa mitoitusvirheen aiheuttamasta vahingosta.

Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, että katon vaurioituminen johtui ilmoitettua lujuusarvoa heikommaksi mitoitetusta pellistä ja urakoitsija vastasi alihankkijansa suorituksesta sekä tämän toimittaman tuotteen virheellisyydestä. Hovioikeus katsoi myös, ettei pelti olisi saanut läpäistä valmistajan laadunvalvontaa, ja virhe aiheutti huomattavan vahingon ja katon sortumisvaaran. Laadunvarmistuksen olennainen laiminlyönti osoitti myös, että pellin valmistuksessa oli menetelty törkeän huolimattomasti. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että katon vaurioitumisen syynä oli kantokyvyltään liian heikko profiilipelti. Käräjäoikeus katsoi, että urakoitsija oli jättänyt osan sopimuksesta täyttämättä, kun pelti ei vastannut tilaajan edellytyksiä. Hovioikeuden mukaan sen sijaan tapauksessa oli kyse laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä, joka osoitti myös, että pellin valmistuksessa oli menetelty törkeän huolimattomasti. Molemmat oikeusasteet olivat yhtä mieltä urakoitsijan vastuusta tilanteessa, ja että korvausvastuu kuului urakoitsijalle.

Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin kysymystä urakoitsijan takuuajan jälkeistä vastuuta rakennusurakan virheistä. Oliko urakoitsija vastuussa sillä perusteella, että virhe on aiheutunut urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, tai sillä perusteella, että virhe on seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä?

Laadunvarmistusta arvioidessaan korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, että laadunvarmistukseen liittyviä määräyksiä oli useassa sopimusasiakirjassa, jotka YSE 12 §:n mukaisesti täydentävät toisiaan. Lisäksi urakkasopimuksen kohdassa 5 oli todettu, että urakassa noudatetaan tätä sopimusta ja siihen liittyviä sopimuksessa erikseen lueteltuja sopimusasiakirjoja, mukaan lukien urakkaohjelma. Sopimuksessa lueteltujen teknisten asiakirjojen lisäksi ja niitä täydentäen urakassa noudatettiin yleisiä standardeja, työohjeita ja työselostuksia.

Urakkasopimusta laadittaessa ja sovellettaessa on tärkeää hahmottaa sopimus kokonaisuutena kaikkine asiakirjoineen ja liitteineen. Jos esimerkiksi teknisten asiakirjojen sisältöä ei tunneta riittävän hyvin, voi tämä johtaa merkittävien vahinkojen aiheutumiseen rakennusurakan aikana.

Ratkaisussa 2016:79 urakkasopimuksessa oli todettu laadunvarmistuksen tapahtuvan urakkaohjelman mukaan. Urakkaohjelmassa oli sovittu tarkemmin siitä, kuinka laadunvarmistuksen tulee tapahtua, jotta sopimuksen mukainen laatu saavutetaan kaikilta osin. Urakoitsija kiisti laiminlyöneensä laadunvarmistuksen omassa toiminnassaan ja katsoi tilaajan olevan vastuussa valitsemastaan rakennustuotteesta. Asiakirjojen mukaan käsillä olleessa urakassa laatu olisi tullut varmistaa erityisin toimitettuihin tuotteisiin kohdistetuin toimenpitein.

Urakoitsija oli ilmoittanut, että toimitetut pellit tarkastettiin vain silmämääräisesti. Kuitenkaan peltien virheellisyyttä ei ole voinut tällä tavoin työmaalla havaita. Korkein oikeus katsoi urakoitsijan laiminlyöneen laadunvarmistuksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaisesti urakoitsijan laadunvarmistuksen laiminlyönti nousi tapauksessa keskeiseen asemaan. Laadunvarmistusta ei ollut suoritettu sopimuksen edellyttämällä tavalla. YSE-ehtoja sovellettaessa urakoitsijan on hyvä huomata, että urakoitsija on vastuussa myös mahdollisten aliurakoitsijoiden ja -hankkijoiden suorituksista. YSE-ehdoissa vastuukysymyksiä on käsitelty ehtojen luvussa 3.

Laadunvarmistuksen laiminlyönnin olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa suoritusvelvollisuus, johon laadunvarmistus liittyy ja se, miten paljon menettelyssä on poikettu asianmukaisesta laadunvarmistuksesta. Käsillä olleessa tapauksessa kantavan rakenteen koko kattorakennetta koskeva virhe oli ollut rakennuksen käytettävyyden ja turvallisuuden kannalta keskeinen. Kyseisissä kohteissa urakoitsijalta edellytettiin korkeaa huolellisuuden tasoa.

Laadunvarmistuksen merkitys myös kasvaa, kun kysymys on sellaisen tarvikkeen tai osan hankinnasta, jolla on keskeinen vaikutus rakennuksen kestävyyteen ja käytön turvallisuuteen. Tapauksessa urakoitsija ja sen alihankkijat eivät olleen noudattaneet sopimuksen mukaisia laadunvarmistustoimia. Urakoitsija ei ollut väittänyt ryhtyneensä muihinkaan toimenpiteisiin, joilla olisi voitu varmistua siitä, että hankitut profiilipellit vastasivat hyväksytyn rakennesuunnitelman mukaista lujuutta. Korkein oikeus katsoi, että urakoitsija oli olennaisesti laiminlyönyt sovitun laadunvarmistuksen.