Osakeyhtiön perustaminen helpottui huomattavasti, kun heinäkuusta 2019 lähtien yksityistä osakeyhtiötä perustettaessa ei enää vaadita 2 500 € suuruista alkupääomaa. Myös ennen uuden lain voimaantuloa perustetut osakeyhtiöt voivat alentaa osakepääomaansa uuden lainsäädännön perusteella.

Aikaisemmassa lainsäädännössä osakepääoman vähimmäismäärävaatimusta perusteltiin velkojien suojan ylläpitämisen kannalta, sillä liiketoimintaa ei haluttu harjoitettavan ilman henkilökohtaista vastuuta perustettavissa yrityksissä, joilla ei ole todellisia varoja.

Nykyään alkuosakepääomavaatimuksella ei kuitenkaan ole enää käytännössä merkitystä velkojien suojan kannalta. Uuden lainmuutoksen esitöiden mukaan velkojien suojan kannalta merkitystä on nykyisin ajantasaisilla tilinpäätöstiedoilla, varojenjaon edellytyksillä (tase- ja maksukykytesti), johdon ja osakkaiden vastuilla sekä muilla osakeyhtiöitä koskevilla avoimuusvaatimuksilla.

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa ammatinharjoittamista, etenkin mikro- ja pienyritystoiminnan osalta, yksityisen osakeyhtiön muodossa. Perustaminen on helpompaa ja halvempaa, kun pääoman saa mitoittaa omaan yritystoimintaan sopivaksi eikä kaupparekisteriin enää vaadita alkupääomamaksua koskevaa esimerkiksi tilintarkastajan laatimaa selvitystä.

Uudistuksen myötä myös asunto-osakeyhtiöiden vastaava 2 500 € suuruinen alkuosakepääomavaatimus poistuu tarpeettomana velkojien suojan kannalta. Samoin poistuu myös osuuskuntien velvollisuus kartuttaa vararahastoaan vähintään 2 500 euroon yritysmuotojen tasaveroisen kohtelun vuoksi.

Yrittäjän valinnan mahdollisuus ammatinharjoittamiseen käytettävästä yhtiömuodosta lisääntyi, koska lakimuutos helpottaa yksityisen osakeyhtiön perustamista. Tämän kirjoituksen lopuksi onkin syytä käydä läpi kahden Suomen suosituimman yritysmuodon, osakeyhtiön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimen, välisiä keskeisimpiä eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat valittavan yhtiömuodon valintaan:

1. Toiminimen perustaminen (sähköisenä ilmoituksena 60 €) on halvempaa kuin osakeyhtiön (sähköinen ilmoitus 275 €).

2. Toiminimiyrittäjä vastaa henkilökohtaisesti kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista, kun taas osakeyhtiössä vastuu rajautuu yhtiöön ja yrittäjän siihen sijoittamiin varoihin.

3. Hallinnollisesti osakeyhtiö on hieman toiminimeä raskaampi – osakeyhtiön hallituksessa tulee olla varsinaisen jäsenen lisäksi yksi varajäsen, yhtiön osakkaiden tulee pitää yhtiökokous vähintään kerran vuodessa ja osakeyhtiöltä vaaditaan kaksinkertaista kirjanpitoa, kun toiminimeltä riittää pääsääntöisesti yksinkertainen kirjanpito.

4. Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona, kun taas osakeyhtiötä verotetaan itsenäisesti verovelvollisena. Esimerkiksi osakeyhtiön voiton jakaminen omistajille osinkoina palkkatulojen sijaan on usein verotuksellisesti huomattavasti edullisempaa.

5. Osakeyhtiö mahdollistaa osakkaiden ja sijoittajien mukaan tulemisen, mikä helpottaa rahoituksen hankkimista. Yritystoiminnan laajennus ja kasvu toteutuu siis käytännöllisemmin osakeyhtiön kautta.

6. Osakeyhtiössä työskentelevä osakas voi saada verovapaita henkilökuntaetuja, kuten liikunta- ja kulttuurietuja, vaikkei yhtiössä olisi hänen lisäkseen muita työntekijöitä.

7. Osakeyhtiöstä luopuminen voi olla verotuksellisesti edullisempaa, sillä esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksen säännösten tarkoittamassa sukupolvenvaihdostilanteessa verotukseen voi saada huojennusta, kun kyseessä on osakeyhtiöstä luopuminen.

8. Toiminimen voi lopettaa ilmoittamalla siitä patentti- ja rekisterihallitukseen, kun taas osakeyhtiön purkaminen on paljon byrokraattisempi, kalliimpi ja hitaampi toimenpide.