Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen
  • Etusivu
  • Asiantuntijamme
  • Palvelut
    • KIINTEISTÖKAUPPARIITA
    • ASUNTOKAUPPARIITA
    • TYÖSUHDEASIAT JA TYÖRIIDAT
    • PERHEOIKEUS
      • AVIOLIITTO
      • AVOLIITTO
      • LAPSIASIAT
      • PERINTÖ JA LAHJA
    • SOPIMUKSET
    • VAHINGONKORVAUS
    • PERINTÄ
    • RIKOSASIAT
    • OIKEUDENKÄYNTI JA RIIDANRATKAISU
  • Hinnasto
  • Toimeksiantojamme
  • Blogi
  • Yhteystiedot
  • Tietosuoja
asianajotoimisto oulu

Osakeyhtiön alkupääomavaatimuksen poistuminen – yhtiömuodon valinta toiminimen ja osakeyhtiön välillä

 

Osakeyhtiön perustaminen helpottui huomattavasti, kun heinäkuusta 2019 lähtien yksityistä osakeyhtiötä perustettaessa ei enää vaadita 2 500 € suuruista alkupääomaa. Myös ennen uuden lain voimaantuloa perustetut osakeyhtiöt voivat alentaa osakepääomaansa uuden lainsäädännön perusteella.

Aikaisemmassa lainsäädännössä osakepääoman vähimmäismäärävaatimusta perusteltiin velkojien suojan ylläpitämisen kannalta, sillä liiketoimintaa ei haluttu harjoitettavan ilman henkilökohtaista vastuuta perustettavissa yrityksissä, joilla ei ole todellisia varoja.

Nykyään alkuosakepääomavaatimuksella ei kuitenkaan ole enää käytännössä merkitystä velkojien suojan kannalta. Uuden lainmuutoksen esitöiden mukaan velkojien suojan kannalta merkitystä on nykyisin ajantasaisilla tilinpäätöstiedoilla, varojenjaon edellytyksillä (tase- ja maksukykytesti), johdon ja osakkaiden vastuilla sekä muilla osakeyhtiöitä koskevilla avoimuusvaatimuksilla.

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa ammatinharjoittamista, etenkin mikro- ja pienyritystoiminnan osalta, yksityisen osakeyhtiön muodossa. Perustaminen on helpompaa ja halvempaa, kun pääoman saa mitoittaa omaan yritystoimintaan sopivaksi eikä kaupparekisteriin enää vaadita alkupääomamaksua koskevaa esimerkiksi tilintarkastajan laatimaa selvitystä.

Uudistuksen myötä myös asunto-osakeyhtiöiden vastaava 2 500 € suuruinen alkuosakepääomavaatimus poistuu tarpeettomana velkojien suojan kannalta. Samoin poistuu myös osuuskuntien velvollisuus kartuttaa vararahastoaan vähintään 2 500 euroon yritysmuotojen tasaveroisen kohtelun vuoksi.

Yrittäjän valinnan mahdollisuus ammatinharjoittamiseen käytettävästä yhtiömuodosta lisääntyi, koska lakimuutos helpottaa yksityisen osakeyhtiön perustamista. Tämän kirjoituksen lopuksi onkin syytä käydä läpi kahden Suomen suosituimman yritysmuodon, osakeyhtiön ja yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimen, välisiä keskeisimpiä eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat valittavan yhtiömuodon valintaan:

  1. Toiminimen perustaminen (sähköisenä ilmoituksena 60 €) on halvempaa kuin osakeyhtiön (sähköinen ilmoitus 275 €).
  1. Toiminimiyrittäjä vastaa henkilökohtaisesti kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista, kun taas osakeyhtiössä vastuu rajautuu yhtiöön ja yrittäjän siihen sijoittamiin varoihin.
  1. Hallinnollisesti osakeyhtiö on hieman toiminimeä raskaampi – osakeyhtiön hallituksessa tulee olla varsinaisen jäsenen lisäksi yksi varajäsen, yhtiön osakkaiden tulee pitää yhtiökokous vähintään kerran vuodessa ja osakeyhtiöltä vaaditaan kaksinkertaista kirjanpitoa, kun toiminimeltä riittää pääsääntöisesti yksinkertainen kirjanpito.
  1. Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona, kun taas osakeyhtiötä verotetaan itsenäisesti verovelvollisena. Esimerkiksi osakeyhtiön voiton jakaminen omistajille osinkoina palkkatulojen sijaan on usein verotuksellisesti huomattavasti edullisempaa.
  1. Osakeyhtiö mahdollistaa osakkaiden ja sijoittajien mukaan tulemisen, mikä helpottaa rahoituksen hankkimista. Yritystoiminnan laajennus ja kasvu toteutuu siis käytännöllisemmin osakeyhtiön kautta.
  1. Osakeyhtiössä työskentelevä osakas voi saada verovapaita henkilökuntaetuja, kuten liikunta- ja kulttuurietuja, vaikkei yhtiössä olisi hänen lisäkseen muita työntekijöitä.
  1. Osakeyhtiöstä luopuminen voi olla verotuksellisesti edullisempaa, sillä esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksen säännösten tarkoittamassa sukupolvenvaihdostilanteessa verotukseen voi saada huojennusta, kun kyseessä on osakeyhtiöstä luopuminen.
  1. Toiminimen voi lopettaa ilmoittamalla siitä patentti- ja rekisterihallitukseen, kun taas osakeyhtiön purkaminen on paljon byrokraattisempi, kalliimpi ja hitaampi toimenpide.

 

Related Posts

19

Kaikki, Sopimus/

Sopimus – Miten se syntyy ja mikä on kohtuullinen irtisanomisaika?

  Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus. Ennen sopimusta on voitu käydä neuvotteluita sopimuksen sisällöstä ja sopimusneuvotteluiden aikana on voitu esittää useampikin sopimusehdotus puolin ja toisin. Sopimus voidaan tehdä kirjallisesti, mutta myös suullisesti tehty sopimus on yhtä pätevä. Kirjallisesti laadittujen sopimusten ollessa kysymyksessä sopimuksen olemassaolon todistaminen on varsin yksinkertaista, mutta kaikissa tilanteissa kirjallista sopimusta […]

5

Kaikki, Perhe- ja perintöoikeus/

Testamentti – Miten se peruutetaan?

  Testamentilla eli viimeisen tahdon ilmaisulla testamentin laatija määrää omaisuutensa periytymisestä kuolemansa jälkeen. Testamentin tekemiseen on olemassa monta hyvää syytä, joita on käsitelty aiemmassa kirjoituksessamme: https://www.kallepyrhonen.fi/viisi-hyvaa-syyta-laatia-testamentti/. Testamentin peruuttaminen tulee kuitenkin myös usein ajankohtaiseksi olosuhteiden muuttuessa. Tämä voi johtua esimerkiksi testamentin laatijan omaisuuden muutoksesta tai vaikka testamenttaajan halusta jakaa omaisuuttaan eri tavalla taikka eri perillisten kesken. […]

24

Kaikki, Työoikeus/

Työntekijän kouluttaminen – Voiko työsopimus velvoittaa työntekijää korvaamaan koulutuskustannukset työnantajalle?

  Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2019:28 oli kyse kiinteistönvälitysalalla työskentelevästä provisiopalkkaisesta työntekijästä, jolla oli työnantajayrityksen kanssa solmittu toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työsopimus oli allekirjoitettu lokakuussa 2013. Työntekijän työsopimuksessa oli ehto, jonka mukaan työntekijä oli velvollinen korvaamaan työnantajalle sellaiset LKV-tutkintoon ja muuhun erikoistumiseen tähtäävistä koulutuksista aiheutuneet kustannukset, jotka olivat syntyneet 24 kuukauden aikana ennen työsuhteen päättymistä, jos […]

asianajotoimisto oulu

Kaikki, Kiinteistöt/

Pakkorasite – Milloin sellainen voidaan perustaa kiinteistölle?

  Lain mukaan kiinteistön hyväksi voidaan perustaa rasiteoikeus toisen rekisteriyksikön alueelle lähtökohtaisesti vain osapuolten siitä sopiessa. Tietyissä lain määrittelemissä tilanteissa rasite voidaan kuitenkin perustaa ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta eli niin kutsuttuna pakkorasitteena. Korkein oikeus on tapauksessa KKO 2019:24 ratkaissut, että oliko tontin B omistajalla oikeus perustaa tällainen pakkorasite tontin A alueelle ja oliko A:lla […]

17

Kaikki, Työoikeus/

Määräaikainen työsopimus – muista nämä 4 kohtaa!

  Määräajasta sopiminen Lain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Jos työnantaja haluaa käyttää määräaikaista työsopimusta, on määräajasta sovittava työntekijän kanssa. Määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle on oltava myös perusteltu syy. Työnantajan, jolla on palveluksessaan enemmän henkilöstöä, tulee ottaa lisäksi huomioon, että mikäli määräaikaisten työsopimusten lukumäärä, niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä […]

6

Kaikki, Kiinteistökauppa, Vahingonkorvaus/

Määräaikojen merkitys – Milloin vahingonkorvausta tulee vaatia ja kiinteistön kaupan virheeseen vedota?

  Kaikissa nykyaikaisissa oikeusjärjestelmissä siviilioikeudellisille vaatimuksille asetetaan ajallisia rajoituksia. Määräaikojen pituudesta ja niiden alkamisajankohdan määräytymisestä säädetään lukuisissa eri säännöksissä. Vaatimuksen vanhentumisajan noudattamatta jättäminen luetaan laiminlyöjän vahingoksi, mikä johtaa yleensä oikeudenmenetykseen. Esimerkiksi lain pääsäännön mukaan velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa, kun velka vanhentuu. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2018:11 arvioinut tapausta, jossa oli kyse vahingonkorvausvelan vanhentumisesta […]

7

Kaikki, Työoikeus/

Mitä uusi työaikalaki tuo mukanaan – tiesitkö nämä 4 asiaa uudesta työaikalaista?

  Soveltamisala Uuden työaikalain soveltamisala on hieman aikaisempaa laajempi. Pelkästään työn tekeminen kiinteän työpaikan ulkopuolella ei jatkossa rajaa työtä työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Jos työnantaja ei voi työhön liittyvien erityispiirteiden vuoksi valvoa työhön käytettävän ajan järjestelyjä, työ jää työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle vain, mikäli työntekijällä on tosiasiallinen työaika-autonomia. Uudessa poikkeussäännöksessä keskeisessä asemassa on työaika-autonomia. Työaika-autonomia tarkoittaa sitä, […]

8

Asunto-osakeyhtiö, Kaikki, Kiinteistöt/

Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestys – merkitys huoneiston ottamisessa yhtiön hallintaan?

  Kiinteistöosakeyhtiöillä on mahdollisuus puuttua merkittävällä tavalla osakkeenomistajan oikeussuojaan ottamalla haltuun osakkaan osakehuoneisto. Huoneiston ottaminen haltuun on kuitenkin mahdollista, vain mikäli osakkeenomistaja laiminlyö merkittävällä tavalla hänelle esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä asetettuja velvollisuuksia. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2019:38 arvioinut sitä, oliko kiinteistöosakeyhtiöllä tapauksessa oikeus ottaa osakehuoneistot haltuun niiden osakkeet omistavalta yhdistykseltä. Ennen tapauksen käsittelyä on kuitenkin tarpeen […]

15

Kaikki, Työoikeus/

Mitä uusi työaikalaki tuo mukanaan – muuttuuko liukuva työaika uudessa työaikalaissa?

  Uudella työaikalailla on tarkoitus mahdollistaa liukuvan työajan entistä joustavampi käyttö, vaikka liukuvaa työaikaa koskeva sääntely vastaa uudessa työaikalaissa pääpiirteittäin voimassaolevaa sääntelyä. Liukuvaa työaikaa voidaan soveltaa erityisesti työtehtävissä, joissa työntekijän läsnäolo työpaikalla ei ole välttämätöntä koko työpäivän ajan. Liukuva työaika mahdollistaa sen, että työntekijä voi päättää ennalta sovituissa rajoissa päivittäisen työaikansa tarkan alkamis- ja päättymishetken, […]

asianajotoimisto oulu

Kaikki, Perhe- ja perintöoikeus/

Avoliittolain mukainen hyvitys – mitä sen saaminen vaatii?

  A ja B ovat olleet avoliitossa vuodesta 1989, kunnes avoliitto päättyi eroon toukokuussa 2012. A vaati avoliittolain mukaista hyvitystä B:ltä yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. A perusteli hyvitystä työpanoksellaan yhteisen kodin hoidossa ja B:n yksin omistamassa yrityksessä. Miten asiaan vaikutti se, että A ja B olivat parisuhteensa välirikon johdosta asuneet erillään vuosien 2007 ja […]

Kalle Pyrhönen & Jukka Laitila Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy

Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy on oululainen asianajotoimisto, jonka erityisosaamista ovat asunto- ja kiinteistökauppariidat, rakentamis- ja urakkasopimusriidat, työoikeus, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä perhe- ja perintöoikeus.

www.kallepyrhonen.fi

Viimeisimmät artikkelit

  • Sopimus – Miten se syntyy ja mikä on kohtuullinen irtisanomisaika?
    12/12/2019
  • Testamentti – Miten se peruutetaan?
    05/12/2019
  • Työntekijän kouluttaminen – Voiko työsopimus velvoittaa työntekijää korvaamaan koulutuskustannukset työnantajalle?
    28/11/2019
  • Pakkorasite – Milloin sellainen voidaan perustaa kiinteistölle?
    26/11/2019
  • Määräaikainen työsopimus – muista nämä 4 kohtaa!
    19/11/2019

Kategoriat

  • Ajankohtaista
  • Perintä
  • Rakennusurakka
  • Asuntokauppa
  • Yhtiöoikeus
  • Kiinteistöt
  • Vahingonkorvaus
  • Vuokrasopimus
  • Sopimus
  • Kiinteistökauppa
  • Asunto-osakeyhtiö
  • Perhe- ja perintöoikeus
  • Työoikeus
  • Kaikki

Löydät meidät Facebookista

Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy

WhatsApp

044 563 1558

Matkapuhelin

044 563 1558

Soita meille

010 501 5990

Käyntiosoite

HALLITUSKATU 13-17 G 71 90100 OULU (UUSIKADUN PUOLELTA)

© Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen 2019
Powered by WordPress • Themify WordPress Themes