Vaikeneminen voi tulla kalliiksi: Kuntotarkastusraportin virheet jäivät kiinteistökaupassa myyjän vastuulle

Blogiteksti tiivistettynä

  • Kiinteistön ostaja voi lähtökohtaisesti luottaa myyjän ennen kauppaa antamiin tietoihin, eikä rakenteita tarvitse avata ilman erityistä syytä.
  • Myyjä vastaa myös siitä, mitä kuntotarkastusraporttiin on kirjattu hänen kertomansa perusteella, ellei hän oikaise virheellistä kirjausta.
  • Virheellinen tieto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sen on täytynyt vaikuttaa kauppaan.
  • Helsingin hovioikeus velvoitti vuonna 2024 omakotitalon myyjät maksamaan ostajalle hinnanalennuksina yhteensä yli 110 000 euroa.

Omakotitalokaupassa ostaja muodostaa käsityksensä talosta pitkälti myyjän kertoman ja kuntotarkastusraportin varassa. Usein tiedot pitävätkin paikkansa, mutta joskus esimerkiksi remontin yhteydessä rakenteista paljastuu kuitenkin jotain aivan muuta kuin kaupan yhteydessä kerrottiin.

Ristiriita kerrotun ja todellisen välillä on yleinen riidan aihe

Kun kiinteistön rakenne ei vastaa kerrottua, kysymys on maakaaren mukaisesta laatuvirheestä. Riita syntyy tyypillisesti siitä, mitä myyjä on todella kertonut, olisiko ostajan pitänyt havaita asia itse ja kuka vastaa kuntotarkastusraportin virheistä.

Kuntotarkastaja tekee havaintonsa aistinvaraisesti avaamatta rakenteita. Raportin rakennetiedot perustuvat usein myyjän haastatteluun ja asiakirjoihin, eivät tarkastajan omiin havaintoihin. Jos myyjän kuvaus on virheellinen, virhe siirtyy helposti raporttiin ja sitä kautta ostajan käsitykseen talosta.

Ostajan tarkastusvelvollisuudella on rajansa

On tärkeää, että ostaja tarkastaa kiinteistön ennen kauppaa. Hän ei voi myöhemmin vedota virheeseen, joka olisi tavanomaisessa tarkastuksessa havaittu.

Tarkastusvelvollisuus ei kuitenkaan ulotu rakenteiden avaamiseen tai muihin teknisiin toimenpiteisiin, ellei ostajalla ole siihen erityistä syytä. Myyjän antamien tietojen paikkansapitävyyttä ei myöskään tarvitse erikseen tarkistaa.

Erityinen syy voi syntyä esimerkiksi näkyvistä vauriojäljistä. Jos myyjä kuitenkin antaa jäljille uskottavan selityksen, ostaja saa yleensä luottaa siihen. Toisaalta virheellinen tieto oikeuttaa hinnanalennukseen vain, jos sen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Dokumentointi ja asiantuntija-arvio ratkaisevat todennäköisesti riidan

Kun rakenteista paljastuu yllätys, tilanne kannattaa dokumentoida huolellisesti valokuvin ennen korjauksia ja ilmoittaa myyjälle viipymättä.

Riippumattoman rakennusasiantuntijan tutkimus ja useampi korjaustarjous muodostavat vaatimuksen perustan. Virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta, tai oikeus vedota siihen menetetään.

Tavallisin vaatimus seurauksista on hinnanalennus, joka lasketaan usein korjauskustannusten perusteella. Lisäksi kyseeseen voi tulla vahingonkorvaus ja olennaisen virheen kohdalla kaupan purku.

Usein riita ratkeaa neuvottelemalla, mutta tarvittaessa asia viedään tuomioistuimeen saakka.

Helsingin hovioikeuden (S 22/532) esimerkkitapaus: neljä virheväitettä samassa talossa

Helsingin hovioikeus ratkaisi tammikuussa 2024 riidan, joka koski vuonna 1960 rakennettua, myyjien vuonna 1990 laajentamaa ja peruskorjaamaa omakotitaloa. Kaupan jälkeen ostaja löysi talosta neljä ongelmaa ja vaati niiden perusteella myyjiltä hinnanalennusta.

1. Asbestijäte

Myyjät olivat laskeneet saunan asbestia sisältäneet kattolevyt tontille ja kasanneet niiden päälle haravointijätettä vuosikymmenten ajan. Asiasta ei kerrottu ostajalle, joka löysi levynpalat vasta muutettuaan.

Tuomioistuimet katsoivat, että tontille jätetystä jätteestä olisi pitänyt kertoa, koska se poikkesi tavanomaisesta ja saattoi tuoda uudelle omistajalle puhdistusvelvollisuuden. Myyjät joutuivat korvaamaan maan puhdistamisen.

2. Alapohja

Kuntotarkastusraportin mukaan omakotitalon alapohja oli maanvarainen betonilaatta, mutta osa siitä oli mikrobivaurioitunut rossipohja, josta oli ilmavuotoja asuintiloihin. Rakennetta ei voinut havaita tarkastuksessa, ja se oli jäänyt epäselväksi myös kiinteistönvälittäjälle.

Raportin merkinnät perustuivat myyjän antamiin tietoihin. Myyjä oli lisäksi saanut raportin tarkastettavakseen, eikä ollut oikaissut virheellistä kirjausta. Ostaja sai korjauskustannuksia vastaavan hinnanalennuksen.

Myyjät olivat vedonneet siihen, etteivät mikrobimittaukset osoittaneet terveyshaittaa. Hovioikeuden mukaan ratkaisevaa ei ollut se, oliko joku sairastunut, vaan mikrobivaurio yhdessä ilmavuotojen kanssa riitti osoittamaan virheen.

3. Yläpohja

Talon eristeeksi oli ilmoitettu puhallusvilla, mutta ohuen kerroksen alla oli sanomalehtiä, purua ja turvetta. Hovioikeus katsoi, että myyjät olivat antaneet virheellistä tietoa.

Eriste oli kuitenkin aikakaudelle tyypillinen, eikä siitä ollut osoitettu aiheutuneen haittaa. Tiedon ei siksi voitu olettaa vaikuttaneen kauppaan, joten laatuvirhettä ei ollut.

4. Höyrynsulku

Myyjien remontissa asentama höyrynsulku oli puutteellinen ja aiheutti kosteutta rakenteisiin. Käräjäoikeus oli katsonut, että katon vanhat vuotojäljet olisivat antaneet ostajalle aihetta tarkempiin tutkimuksiin. Hovioikeus oli eri mieltä: myyjä oli kertonut jälkien olevan vanhan katon ajalta, ja ostajalla oli oikeus luottaa selitykseen.

Myyjät vetosivat myös siihen, ettei vanha talo ole koskaan täysin tiivis. Väite ei auttanut, koska höyrynsulku oli asennettu myyjien omassa remontissa ja heidän katsottiin täytyneen tietää sen puutteista tai ainakin niiden aiheuttamista ongelmista.

Ostaja sai noin 56 000 euron hinnanalennuksen. Summasta ei vähennetty mitään arvonnousun perusteella, koska höyrynsulkua ei normaalisti uusita rakennuksen käyttöiän aikana.

Lopputulos

Hovioikeus katsoi kolme ostajan neljästä virheväitteestä laatuvirheiksi. Myyjät joutuivat maksamaan hinnanalennuksina ja selvittelykuluina yhteensä noin 115 000 euroa. Höyrynsulun osalta hovioikeus päätyi päinvastaiseen ratkaisuun kuin käräjäoikeus, mikä kasvatti korvausten määrää merkittävästi.

Myyjät joutuivat lisäksi korvaamaan kaksi kolmasosaa ostajan oikeudenkäyntikuluista molemmissa oikeusasteissa, eli yhteensä lähes 80 000 euroa. Ostajan omat kulut olivat kuitenkin noin 118 000 euroa, joten osa kuluista jäi hänen maksettavakseen, vaikka hän voitti pääosan vaatimuksistaan.

Mitä tapauksesta kannattaa oppia?

Tapaus osoittaa, että sama näyttö voi johtaa eri oikeusasteissa erilaiseen lopputulokseen. Ratkaisevaa oli, mitä myyjä oli kertonut ja millaisen käsityksen ostaja sai sen perusteella. Riidat voi usein välttää jo ennen kauppaa:

  • Ostajan kannattaa lukea kuntotarkastusraportti huolellisesti ja pyytää myyjältä kirjallinen selitys kaikista vauriojäljistä.
  • Myyjän puolestaan on syytä käydä kuntotarkastusraportti läpi ja oikaista virheelliset kirjaukset kirjallisesti, sillä vaikeneminen saattaa tulla kalliiksi.
  • Molempien osapuolten kannattaa kirjata remonttien historia ja käytetyt materiaalit kauppakirjaan mahdollisimman tarkasti.

Jos riita syntyy, oikeudenkäynti voi kestää vuosia, ja voittajakin voi jäädä osin vaille korvausta kuluistaan. Oikeusturvavakuutuksen kattavuus kannattaa tarkistaa varhain, ja neuvottelua myyjän kanssa kannattaa yrittää ennen kanteen nostamista.

Valtaosa kiinteistökaupoista sujuu ilman ongelmia, ja yllättävänkin löydön jälkeen tilanne on harvoin toivoton. Laki suojaa ostajaa, joka on toiminut huolellisesti, ja rehellisesti toiminut myyjä voi luottaa siihen, ettei hän vastaa kaikesta, mitä vanhasta talosta myöhemmin löytyy.

Kun asiaan tartutaan ajoissa ja oikeat tiedot kootaan huolellisesti, ratkaisu löytyy useimmiten neuvottelemalla ilman oikeudenkäyntiä.

Ota meihin yhteyttä!
Soita tai jätä yhteydenottopyyntö oheisella lomakkeella, niin vastaamme sinulle mahdollisimman nopeasti.
Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy
044 563 1558
044 563 1558 (WhatsApp)
Uusikatu 24 G 71, 90100 OULU
kalle.pyrhonen@kallepyrhonen.fi
toimisto@kallepyrhonen.fi

    Muistathan, että tarjoamme puhelimitse tapahtuvan maksuttoman 20 minuutin alkuneuvottelun. Katso vapaat aikamme täältä!