Jokainen on lähtökohtaisesti itse velvollinen korvaamaan toiselle tahallaan tai tuottamuksellisesti aiheuttamansa vahingon. Isännänvastuu tarkoittaa sitä, jos vahingonkorvausvastuuseen joutuu joku muu vahingon tuottamuksellisesti aiheuttaneen henkilön puolesta.
Isännänvastuun perustavat tilanteet ovat poikkeuksellisia, mutta niitä voidaan perustella esimerkiksi isännän, kuten työnantajan, työnjohto-oikeudella ja valvontavelvollisuudella. Lisäksi isäntänä toimiva työnantaja kykenee työntekijää paremmin vastaamaan aiheutuneista kustannuksista ja muutoinkin olisi perusteetonta ajatella, että työnantaja voisi vapautua vahingonkorvausvelvollisuudesta vain antamalla työn jonkun toisen suoritettavaksi.
Isännänvastuu ei kuitenkaan voi olla isännän kannalta liian ankaraa. Isännän kannalta kohtuuttomaan korvausvastuuseen voisivat johtaa tilanteet, jos isännän puolesta toimivalla ei olisi lainkaan omaa vastuuta teoistaan. Tämä mahdollistaisi sen, että esimerkiksi työntekijä laiminlöisi täysin vahinkoja ennaltaehkäisevän huolellisuusvelvollisuutensa, jolloin työnantajan isännänvastuu voisi muodostua kohtuuttoman suureksi.
Työnantajan vastuu työntekijän aiheuttamasta vahingosta edellyttää, että työnantajan ja työntekijän välillä on oltava määrätynlainen oikeussuhde, vahinko on aiheutettu työssä ja, että työntekijä on aiheuttanut vahingon virheellä tai laiminlyönnillä. Työnantajan vastuu työntekijästä ulottuu paitsi varsinaiseen työntekijään myös pienyrittäjään, jonka asema on kuitenkin käytännössä työntekijään rinnastettavissa.
Työnantajan isännänvastuusta on hyvä muistaa seuraavat seikat:
- Työnantaja voi joutua korvaamaan työntekijän aiheuttaman vahingon.
- Työntekijä voi tästä huolimatta joutua myös itse korvausvastuuseen.
- Isännänvastuun säännökset eivät sovellu itsenäiseen yrittäjään.
