Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen
  • Etusivu
  • Asiantuntijamme
  • Palvelut
    • KIINTEISTÖKAUPPARIITA
    • ASUNTOKAUPPARIITA
    • TYÖSUHDEASIAT JA TYÖRIIDAT
    • PERHEOIKEUS
      • AVIOLIITTO
      • AVOLIITTO
      • LAPSIASIAT
      • PERINTÖ JA LAHJA
    • SOPIMUKSET
    • VAHINGONKORVAUS
    • PERINTÄ
    • RIKOSASIAT
    • OIKEUDENKÄYNTI JA RIIDANRATKAISU
  • Hinnasto
  • Toimeksiantojamme
  • Blogi
  • Yhteystiedot
  • Tietosuoja
24

Työntekijän kouluttaminen – Voiko työsopimus velvoittaa työntekijää korvaamaan koulutuskustannukset työnantajalle?

 

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2019:28 oli kyse kiinteistönvälitysalalla työskentelevästä provisiopalkkaisesta työntekijästä, jolla oli työnantajayrityksen kanssa solmittu toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työsopimus oli allekirjoitettu lokakuussa 2013. Työntekijän työsopimuksessa oli ehto, jonka mukaan työntekijä oli velvollinen korvaamaan työnantajalle sellaiset LKV-tutkintoon ja muuhun erikoistumiseen tähtäävistä koulutuksista aiheutuneet kustannukset, jotka olivat syntyneet 24 kuukauden aikana ennen työsuhteen päättymistä, jos hän aloitti kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä kilpailevan välitystoiminnan.

Työntekijä irtisanoi työsopimuksensa päättymään tammikuussa 2015 ja siirtyi kilpailevan yhtiön palvelukseen. Irtisanoutumisen jälkeen työntekijän entinen työnantajayhtiö vaati työntekijältä edellä mainitun sopimusehdon perusteella korvausta koulutuskustannuksista.

Tapauksessa korkeimmassa oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, voidaanko edellä mainittua koulutuskustannusten korvausvelvollisuutta koskevaa työsopimuksen ehtoa pitää kohtuuttomana.

Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä siitä, millä edellytyksillä työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän saamasta koulutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta työnantajalle. Kuitenkin sopimusvapaus mahdollistaa sen, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös koulutuskustannusten korvaamisesta. Sopimisella ei kuitenkaan saa työsopimuslain vastaisesti vähentää työntekijälle lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja.

Tapauksessa KKO:2019:28 korkein oikeus lausui koulutuskustannussopimuksista siten, että ne saattavat tosiasiallisesti rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia siirtyä muihin tehtäviin ja siten myös kaventaa hänen mahdollisuuksiaan toimia samalla alalla kuin työnantaja. Tästä huolimatta korkeimman oikeuden mukaan koulutuskustannussopimuksia ei ole perusteltua pitää kilpailukieltosopimuksina, joiden tekeminen edellyttää työsopimuslain tarkoittamaa erityisen painavaa syytä, jos niissä ei muulla tavalla rajoiteta työntekijän oikeutta tehdä työsopimus tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen.

Käsillä olleessa tapauksessa korkein oikeus katsoi, että sopimusehdon osalta ei ollut perusteltua soveltaa työsopimuslain kilpailukieltoa koskevaa sääntelyä, vaikka sopimusehdossa oli kilpailukieltosopimuksen piirteitä. Korkein oikeus katsoi, että kyse oli nimenomaan koulutuskustannusten korvausvelvollisuutta koskevasta sopimusehdosta. Arvioinnissa korkein oikeus antoi painoarvoa etenkin sille, että ehto velvoitti työntekijän korvaamaan mainitut kustannukset työnantajalle ja ehdossa ei nimenomaisesti rajoitettu työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuksessa oli vielä erikseen nimenomainen kilpailukieltoehto.

Lopulta korkein oikeus arvioi, oliko tapauksessa perusteltua sovitella työsopimuksen ehtoa tai jättää se huomioon ottamatta. Työsopimuslain mukaan työsopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta.

Korkeimman oikeuden mukaan lähtökohtana on, että koulutuskustannusten korvaamista koskevan ehdon soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä ehdossa tarkoitettu koulutus on laadultaan ja kustannuksiltaan sellaista koulutusta, jota työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle ilman korvausvelvollisuutta. Lisäksi korvausvelvollisuuden ajalliselle kestolle ja sille, otetaanko työnantajan saamaa hyötyä korvausvelvollisuuden määrässä huomioon, annetaan arvioinnissa merkitystä.

Käsillä olleen tapauksen arvioinnissa korkein oikeus otti huomioon ehdossa tarkoitetun koulutuksen laadun, korvauksen määrän, korvausvastuun ajallisen keston sekä työntekijän palkkauksen. Kyseessä ollut koulutus oli laadultaan lähellä koulutusta, jonka työnantaja olisi ollut velvollinen järjestämään ja josta aiheutuneita kustannuksia ei olisi voitu sopimuksin siirtää työntekijän korvattavaksi. Kiinteämääräisesti sovittu 400,00 euron korvaus tuki myös kohtuuttomuutta, koska korvausvastuu oli 400,00 euroa myös tapauksissa, joissa työnantajalle aiheutunut kustannus oli vähäisempi ja maksettavaksi sovitun korvauksen määrässä ei ollut myöskään huomioitu sitä, miten työnantaja voi hyödyntää työntekijän koulutuksessa saamaa tietoa ja osaamista työntekijän myöhemmässä työpanoksessa.

Arvioinnissa korkein oikeus otti huomioon myös sen, että työntekijä oli sitoutunut korvaamaan koulutuksesta aiheutuneet kustannukset enimmillään 2 vuoden 6 kuukauden ajan koulutuksen saatuaan ja häneltä on vaadittu korvausta enimmillään 11 kuukautta ennen työsuhteen päättymistä järjestetystä koulutuksesta. Aikoja pidettiin huomattavan pitkinä koulutuksen laatu ja kustannukset huomioon ottaen. Lisäksi työtekijä työskenteli provisiopalkalla, eikä hän saanut palkkaa tai muuta korvausta koulutusajalta.

Korkeimman oikeuden mukaan ehdon soveltaminen oli tässä tapauksessa kohtuutonta ja työnantajan korvausvaatimus oli sen takia hylättävä.

Tapauksen 3 huomionarvoista seikkaa:
  1. Korkein oikeus ratkaisi rajanvedon siitä, oliko tapauksessa kyse kilpailukieltoehdosta vai koulutuskustannusehdosta arvioimalla keskenään kummankin vaihtoehdon puolesta puhuvia piirteitä. Koska kyseessä ei ollut kilpailukieltoehto, tapauksessa ei sovellettu kilpailukieltoa koskevaa työsopimuslain säännöstä.
  2. Korkein oikeus totesi samalla myös, että mainitsemillaan perusteilla sopimusehdon ei voitu katsoa rajoittavan työsopimuslain pakottavien säännösten vastaisesti työntekijän oikeutta irtisanoa työsopimus.
  1. Koska kyse oli koulutuskustannusehdosta, sopimusehto on pätevä ja osapuolia sitova, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Tapauksessa ehtoa pidettiin kohtuuttomana. Kohtuusarvioinnissa annettiin merkitystä erityisesti koulutuksen laadulle, korvausvastuun ajalliselle kestolle ja määrälle.

 

Jukka Laitila, Lakimies

 

Related Posts

19

Kaikki, Sopimus/

Sopimus – Miten se syntyy ja mikä on kohtuullinen irtisanomisaika?

  Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus. Ennen sopimusta on voitu käydä neuvotteluita sopimuksen sisällöstä ja sopimusneuvotteluiden aikana on voitu esittää useampikin sopimusehdotus puolin ja toisin. Sopimus voidaan tehdä kirjallisesti, mutta myös suullisesti tehty sopimus on yhtä pätevä. Kirjallisesti laadittujen sopimusten ollessa kysymyksessä sopimuksen olemassaolon todistaminen on varsin yksinkertaista, mutta kaikissa tilanteissa kirjallista sopimusta […]

5

Kaikki, Perhe- ja perintöoikeus/

Testamentti – Miten se peruutetaan?

  Testamentilla eli viimeisen tahdon ilmaisulla testamentin laatija määrää omaisuutensa periytymisestä kuolemansa jälkeen. Testamentin tekemiseen on olemassa monta hyvää syytä, joita on käsitelty aiemmassa kirjoituksessamme: https://www.kallepyrhonen.fi/viisi-hyvaa-syyta-laatia-testamentti/. Testamentin peruuttaminen tulee kuitenkin myös usein ajankohtaiseksi olosuhteiden muuttuessa. Tämä voi johtua esimerkiksi testamentin laatijan omaisuuden muutoksesta tai vaikka testamenttaajan halusta jakaa omaisuuttaan eri tavalla taikka eri perillisten kesken. […]

asianajotoimisto oulu

Kaikki, Kiinteistöt/

Pakkorasite – Milloin sellainen voidaan perustaa kiinteistölle?

  Lain mukaan kiinteistön hyväksi voidaan perustaa rasiteoikeus toisen rekisteriyksikön alueelle lähtökohtaisesti vain osapuolten siitä sopiessa. Tietyissä lain määrittelemissä tilanteissa rasite voidaan kuitenkin perustaa ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta eli niin kutsuttuna pakkorasitteena. Korkein oikeus on tapauksessa KKO 2019:24 ratkaissut, että oliko tontin B omistajalla oikeus perustaa tällainen pakkorasite tontin A alueelle ja oliko A:lla […]

17

Kaikki, Työoikeus/

Määräaikainen työsopimus – muista nämä 4 kohtaa!

  Määräajasta sopiminen Lain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Jos työnantaja haluaa käyttää määräaikaista työsopimusta, on määräajasta sovittava työntekijän kanssa. Määräaikaisen työsopimuksen käyttämiselle on oltava myös perusteltu syy. Työnantajan, jolla on palveluksessaan enemmän henkilöstöä, tulee ottaa lisäksi huomioon, että mikäli määräaikaisten työsopimusten lukumäärä, niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä […]

6

Kaikki, Kiinteistökauppa, Vahingonkorvaus/

Määräaikojen merkitys – Milloin vahingonkorvausta tulee vaatia ja kiinteistön kaupan virheeseen vedota?

  Kaikissa nykyaikaisissa oikeusjärjestelmissä siviilioikeudellisille vaatimuksille asetetaan ajallisia rajoituksia. Määräaikojen pituudesta ja niiden alkamisajankohdan määräytymisestä säädetään lukuisissa eri säännöksissä. Vaatimuksen vanhentumisajan noudattamatta jättäminen luetaan laiminlyöjän vahingoksi, mikä johtaa yleensä oikeudenmenetykseen. Esimerkiksi lain pääsäännön mukaan velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa, kun velka vanhentuu. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2018:11 arvioinut tapausta, jossa oli kyse vahingonkorvausvelan vanhentumisesta […]

7

Kaikki, Työoikeus/

Mitä uusi työaikalaki tuo mukanaan – tiesitkö nämä 4 asiaa uudesta työaikalaista?

  Soveltamisala Uuden työaikalain soveltamisala on hieman aikaisempaa laajempi. Pelkästään työn tekeminen kiinteän työpaikan ulkopuolella ei jatkossa rajaa työtä työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Jos työnantaja ei voi työhön liittyvien erityispiirteiden vuoksi valvoa työhön käytettävän ajan järjestelyjä, työ jää työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle vain, mikäli työntekijällä on tosiasiallinen työaika-autonomia. Uudessa poikkeussäännöksessä keskeisessä asemassa on työaika-autonomia. Työaika-autonomia tarkoittaa sitä, […]

8

Asunto-osakeyhtiö, Kaikki, Kiinteistöt/

Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestys – merkitys huoneiston ottamisessa yhtiön hallintaan?

  Kiinteistöosakeyhtiöillä on mahdollisuus puuttua merkittävällä tavalla osakkeenomistajan oikeussuojaan ottamalla haltuun osakkaan osakehuoneisto. Huoneiston ottaminen haltuun on kuitenkin mahdollista, vain mikäli osakkeenomistaja laiminlyö merkittävällä tavalla hänelle esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä asetettuja velvollisuuksia. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2019:38 arvioinut sitä, oliko kiinteistöosakeyhtiöllä tapauksessa oikeus ottaa osakehuoneistot haltuun niiden osakkeet omistavalta yhdistykseltä. Ennen tapauksen käsittelyä on kuitenkin tarpeen […]

15

Kaikki, Työoikeus/

Mitä uusi työaikalaki tuo mukanaan – muuttuuko liukuva työaika uudessa työaikalaissa?

  Uudella työaikalailla on tarkoitus mahdollistaa liukuvan työajan entistä joustavampi käyttö, vaikka liukuvaa työaikaa koskeva sääntely vastaa uudessa työaikalaissa pääpiirteittäin voimassaolevaa sääntelyä. Liukuvaa työaikaa voidaan soveltaa erityisesti työtehtävissä, joissa työntekijän läsnäolo työpaikalla ei ole välttämätöntä koko työpäivän ajan. Liukuva työaika mahdollistaa sen, että työntekijä voi päättää ennalta sovituissa rajoissa päivittäisen työaikansa tarkan alkamis- ja päättymishetken, […]

asianajotoimisto oulu

Kaikki, Perhe- ja perintöoikeus/

Avoliittolain mukainen hyvitys – mitä sen saaminen vaatii?

  A ja B ovat olleet avoliitossa vuodesta 1989, kunnes avoliitto päättyi eroon toukokuussa 2012. A vaati avoliittolain mukaista hyvitystä B:ltä yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. A perusteli hyvitystä työpanoksellaan yhteisen kodin hoidossa ja B:n yksin omistamassa yrityksessä. Miten asiaan vaikutti se, että A ja B olivat parisuhteensa välirikon johdosta asuneet erillään vuosien 2007 ja […]

asianajotoimisto oulu

Kaikki, Vuokrasopimus/

Asuinhuoneiston vuokraoikeus – Mitä tapahtuu vuokralaiselle, kun vuokranantaja vaihtuu?

  Vuokralaisen sekä vuokranantajan on hyvä tietää, mitä voimassaolevalle asuinhuoneiston vuokrasopimukselle tapahtuu, kun vuokrahuoneiston omistaja vaihtuu. Huoneenvuokrasuhteissa on sekä asuin- että liikehuoneistojen osalta luovuttu vanhasta ”kauppa rikkoo vuokran” -periaatteesta, jonka mukaan vuokrasuhde päättyy, jos uusi omistaja ei halua vuokrasuhdetta jatkaa. Nykyään laki suojaa vuokralaista niin, että hän saa suurimmassa osassa omistajanvaihdoksia pitää vuokrahuoneiston hallinnassaan. Vuokranantajan […]

Kalle Pyrhönen & Jukka Laitila Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy

Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy on oululainen asianajotoimisto, jonka erityisosaamista ovat asunto- ja kiinteistökauppariidat, rakentamis- ja urakkasopimusriidat, työoikeus, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä perhe- ja perintöoikeus.

www.kallepyrhonen.fi

Viimeisimmät artikkelit

  • Sopimus – Miten se syntyy ja mikä on kohtuullinen irtisanomisaika?
    12/12/2019
  • Testamentti – Miten se peruutetaan?
    05/12/2019
  • Työntekijän kouluttaminen – Voiko työsopimus velvoittaa työntekijää korvaamaan koulutuskustannukset työnantajalle?
    28/11/2019
  • Pakkorasite – Milloin sellainen voidaan perustaa kiinteistölle?
    26/11/2019
  • Määräaikainen työsopimus – muista nämä 4 kohtaa!
    19/11/2019

Kategoriat

  • Ajankohtaista
  • Perintä
  • Rakennusurakka
  • Asuntokauppa
  • Yhtiöoikeus
  • Kiinteistöt
  • Vahingonkorvaus
  • Vuokrasopimus
  • Sopimus
  • Kiinteistökauppa
  • Asunto-osakeyhtiö
  • Perhe- ja perintöoikeus
  • Työoikeus
  • Kaikki

Löydät meidät Facebookista

Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen Oy

WhatsApp

044 563 1558

Matkapuhelin

044 563 1558

Soita meille

010 501 5990

Käyntiosoite

HALLITUSKATU 13-17 G 71 90100 OULU (UUSIKADUN PUOLELTA)

© Asianajotoimisto Kalle Pyrhönen 2019
Powered by WordPress • Themify WordPress Themes