sopimukset

Maailma on muuttunut säännellymmäksi ja monimutkaisemmaksi. Sen vuoksi sopimuksia laadittaessa on usein syytä kääntyä ammattilaisen puoleen. Ammattilaisen puoleen kääntyminen laatimisvaiheessa ainakin vähentää, jos ei poista, jatkossa tulevia tulkintaongelmia.

Sopimusta laadittaessa huomioon otettavia seikkoja on monia. Keskeisimmät niistä kuitenkin seuraavat: mikä on kyseisen sopimuksen tarkoitus, mitä siinä sovitaan sekä rajoittaako osapuolten sopimusvapautta lainsäädäntö.

Sopimusten kirjo on monimuotoinen. Toimistomme on vuosien varrella auttanut asiakkaitamme useissa eri tilanteissa. Olemme olleet asiakkaittemme kanssa tekemässä seuraavia sopimuksia:

  • osakassopimus
  • työsopimus
  • johtajasopimus
  • salassapitosopimus
  • kilpailukieltosopimus
  • yhteistyösopimus
  • vuokrasopimus
  • urakkasopimus
  • konsulttisopimus
  • lapsen huolto- ja tapaamissopimus sekä elatussopimus
  • kuljetussopimus
  • kiinteistökauppasopimus, hinnanalennus sopimus, kaupanpurkusopimus
  • asuntokauppasopimus, hinnanalennus sopimus, kaupanpurkusopimus
  • irtaimen kauppasopimus
  • avioehtosopimus
  • ositussopimus
  • omaisuuden erottelusopimus
  • yhteisomistussuhteen purkamissopimus
  • vahingonkorvaussopimus

Osakassopimus

Usein toimistoomme asiasta yhteyttä ottava taho on käyttänyt esim. netistä löytämäänsä valmista asiakirjamallia. Asiakirjamallia on joko joltakin osin täydennetty taikka käytetty sellaisenaan. Internetissä on lisääntyvässä määrin tarjolla erilaisia valmiita sopimusmalleja ja sopimuksenlaadintapalveluita. Sopimusta miettivät päätyvät helposti käyttämään valmista mallia, ja ”säästämään” kuluja. Valmiista malleista voi olla apua, mikäli mallien sisältö ymmärretään.

Meihin otetaan yhteyttä ja kysytään että ”voisitko katsoa onko kaikki huomioitu”. Katsoaksemme sopimuksen tarvitsemme tietoa siitä, mitä sopimuksella tarkoitettiin sopia. Saatuamme tiedot, sopimusta joudutaan lähes poikkeuksetta muokkaamaan tarkoitustaan vastaavaksi. Loppujen lopuksi tilanne on usein se, että osakassopimuksen tekeminen tulikin kalliimmaksi tällä tavalla tehtynä kuin se olisi tullut, jos toimistoomme oltaisiin oltu yhteydessä heti aluksi.

Edellä mainitun vuoksi olisi tärkeää huomioida seuraavat asiat.

Osakassopimuksen laatimista osakkaiden/tulevien osakkaiden välillä tulisi ohjata ennen kaikkea tarveharkinta ja riskienhallinta: missä tilanteessa osakassopimusta ollaan laatimassa, mikä on osakkaan asema yhtiössä ja mistä kaikesta sopimuksen osapuolet haluavat sopia.  Mistä on tarpeellista sopia yritystoiminnan riskit ja osakkaan näkökulma huomioon ottaen?

Yhtiön ja osakkaan tulevan yhteistyön näkökulmasta on kuitenkin suositeltavaa ottaa heti aluksi yhteyttä alan ammattilaiseen, jolla on kokemusta osakassopimusten laatimisesta. Osakassopimusta laadittaessa on tärkeää tuntea lainsäädäntö ja se, mistä osapuolet haluavat tilanteessa sopia. Riskienhallinta on osa ammattitaitoisesti laadittua osakassopimusta, ja mahdollisiin tuleviin riitatilanteisiin voidaan valmistautua jo sopimusta laadittaessa. Huonosti laadittu osakassopimus tulee myöhempien tulkintariitojen johdosta usein moninkertaisesti alkuperäistä hintaansa kalliimmaksi.

Toimistomme ammattilaiset auttavat osakassopimusten laatimisessa. Kaikkiin tapauksiin perehdytään yksilöllisesti ja yksityiskohtaisesti, jolloin saadaan paras mahdollinen lopputulos molempien sopimusosapuolten kannalta. Tällöin yhtiön ja osakkaan yhteistyö voi alkaa luottavaisin mielin, kun sopimusasiat ovat kunnossa.

Osakassopimusten tekemisen vaatima aika on vaihdellut asiakkaiden tarpeiden mukaan. Keskimääräisesti käyttämämme aika ollut 10 tuntia.

Johtajasopimus

Johtajasopimuksia laadittaessa on tiedettävä, onko kysymys toimitusjohtajasopimuksesta vai muusta johtajasopimuksesta. Koska toimitusjohtaja on laissa määritelty yhtiön toimielin, ei toimitusjohtajaan sovelleta pakottavaa työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia. Toimitusjohtajasopimuksesta sovittaessa kannattaakin ottaa tarkasti huomioon toimitusjohtajan suhde yhtiöön ja muut sopimuksen aikana ja sen päättyessä vaikuttavat olosuhteet.

Toimitusjohtaja on yrityksen toiminnan kannalta merkittävässä asemassa, jolloin toimitusjohtajan sopimusta laadittaessa kannattaa siihen panostaa riittävästi. Hyvä toimitusjohtajasopimus kannustaa toimitusjohtajaa sitoutumaan ja panostamaan yhtiöön. Toisaalta yhtiön näkökulmasta sen avulla saadaan toimitusjohtajan paikalle paras mahdollinen henkilö, mutta voidaan myös hallita tulevia riskejä sopimusta päätettäessä. Hyvin laadittu toimitusjohtajasopimus on yrityksen kannalta kannattava investointi.

Muun johtajasopimuksen ollessa kyseessä on otettava huomioon pakottavan työlainsäädännön ja mahdollisten työehtosopimusten vaikutus sopimiseen. Muutoin muuhun johtajasopimukseen voidaan tarpeen vaatiessa ottaa samoja elementtejä kuin toimitusjohtajasopimukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset salassapito-, kilpailukielto-, tai rekrytointikieltoehdot sekä johtajalle annettavat kannustimet.

Johtajasopimusta laadittaessa kannattaa olla yhteydessä ammattilaiseen, joka osaa laatia kuhunkin tapaukseen sopivan johtajasopimuksen ja osaa ottaa huomioon kaikki seikat, joista sopimusta laadittaessa on hyvä sopia.

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen voi tulla tarpeelliseksi palkattaessa työpaikalle uusia työntekijöitä. Joskus kilpailukieltosopimuksen laatiminen on aiheellista myös tilanteessa, jossa työntekijän asema yhtiössä muuttuu esimerkiksi ylennyksen seurauksena. Kilpailukieltosopimuksen tarkoitus – salassapitosopimuksen tavoin – on suojella yhtiön liiketoimintaa estämällä työntekijöiden siirtyminen kilpailijan palvelukseen tai estämällä kilpailevan liiketoiminnan harjoittaminen.

Kilpailukieltosopimusta ei kuitenkaan voida sopia täysin rajoituksettomasti, koska kilpailukiellon sisällölle on asetettu rajoituksia esimerkiksi työsopimuslaissa. Työsopimuslaissa säädetään muun muassa kilpailukieltosopimuksen kestosta ja siitä, millä perusteella kilpailukiellosta voidaan sopia. Kilpailukieltosopimuksille asetettujen rajoitusten vuoksi kannattaa sopimusta laadittaessa olla yhteydessä ammattilaiseen, jotta laadittu kilpailukieltosopimus on pätevä.

Kilpailukieltosopimus on hyvä räätälöidä kaikilta osin yhtiön tarpeeseen sopivaksi. Tällöin sopimuksessa otetaan huomioon kaikki yhtiön toiminnan kannalta tarpeelliset seikat. Toimistomme juristit auttavat kilpailukieltosopimusten laatimisessa.

Urakkasopimus

Urakkasopimuksiin sovellettavista sopimusehdoista tunnetuimpia ovat YSE 1998. YSE 1998 -sopimusehtoja sovelletaan hyvin laajasti yritysten ja yhteisöjen välisissä sopimuksissa. Yleiset sopimusehdot eivät kuitenkaan tule automaattisesti osaksi sopimusta, vaan niihin on muistettava vedota sopimuksessa. Vaikka osapuolet päättäisivät soveltaa sopimukseen YSE 1998 -sopimusehtoja, voivat osapuolet halutessaan myös poiketa ehdoista haluamallaan tavalla.

Sopimusta tehtäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti tilanteessa, jossa sopimuksen osapuolena on kuluttaja. Urakkasopimuksiin, jonka osapuolena on kuluttaja, voidaan soveltaa YSE 1998 -sopimusehtojen sijasta kuluttaja-asiamiehen hyväksymiä RYS-9 1998 -kuluttajasopimusehtoja.

Urakkasopimuksiin liittyy tavallisesti sekä rakennuttajan että urakoitsijan näkökulmasta taloudellisia panostuksia ja -odotuksia. Lisäksi rakennusprojektien ja erilaisten urakoiden suorittamisessa on yleensä tarkka aikataulu. Esimerkiksi näiden syiden vuoksi on tärkeää, että urakan sopimusoikeudellinen puoli on toteutettu niin ammattitaitoisesti, ettei rakennusprojektin ja urakan toteuttaminen jää kiinni sopimuksen tulkinnasta tai siitä, että toteutuksen kannalta merkittävästä asiasta on jätetty sopimatta. Urakkasopimukset kannattaa laatia ammattitaitoisen avustajan kanssa ja huolella siten, että kaikki kyseiseen tapaukseen vaikuttavat seikat otetaan huomioon sopimuksessa.

Urakointisopimuksen toteuttaminen on mahdollista monella eri tavalla rakennuttajan ja urakoitsijan välillä. Jos urakasta sovitaan yhden pääurakoitsijan kanssa kokonaisurakointisopimuksella, vastaa pääurakoitsija rakennuttajalle urakan sopimuksenmukaisuudesta myös mahdollisten aliurakoitsijoiden työn osalta. Rakennuttaja voi myös halutessaan jakaa urakan siten, että pääurakoitsijan ja sivu-urakoitsijoiden kanssa solmitaan erilliset sopimukset.

Koska sovittuun urakkaan liittyy sekä rakennuttajan että urakoitsijan puolelta taloudellisia odotuksia, on kannattavaa laatia urakkasopimukset ammattitaitoisesti.

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimus sekä elatussopimus

Lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevat sopimukset ovat varsin tavallisia esimerkiksi lapsen vanhempien erotilanteessa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä vanhemman elatusvastuusta sopiminen on lapsen kannalta parempi vaihtoehto riitaiseen tuomioistuinprosessiin verrattuna. Lasta koskevista asioista sovittaessa on aina muistettava ottaa huomioon lapsen etu. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevista asioista voidaan sopia osapuolten haluamalla tavalla, kunhan sopimus on lapsen edun mukainen.

Lapsen ja vanhempien olosuhteet muuttuvat usein ajan kuluessa niin, että aiemmin tehtyjä päätöksiä tai sopimuksia on tarpeen muuttaa. Tällaisessa tilanteessa on arvioitava sekä lasten että vanhempien muuttuneet olosuhteet uudestaan ja haettava muutosta aiempaan tilanteeseen.

Lapsen huollon osalta voidaan sopia joko yksinhuollosta tai yhteishuollosta. Mikäli vanhemmat eivät asu yhdessä, sovitaan myös siitä, kenen luona lapsi asuu vakituisesti ja milloin hän tapaa etävanhempaa. Lapsen vanhemmat ovat vastuussa lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Tämän vuoksi lapsella on oikeus saada elatusapua siltä vanhemmalta, jonka luona hän ei asu. Vanhemman on maksettava elatusapua elatuskykynsä mukaan ja elatusvastuu lapsesta päättyy, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.

Ositussopimus

Ositussopimuksella sovitaan puolisoiden omaisuuden osituksesta avioerotilanteessa. Ennen avioliittoa puolisot ovat hankkineet omaa omaisuutta ja kenties velkaakin. Avioliiton kuluessa puolestaan on saatettu hankkia yhteistä omaisuutta ja velkaa, esimerkiksi yhteisen kodin hankkimisen muodossa. Avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuussuhteet täytyy purkaa. Tähän vaikuttaa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avioliitto voi päättyä joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Ositussopimuksella jaetaan puolisoiden oma ja yhteinen omaisuus avioeron myötä.

Ositussopimuksen tekemiseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko aviopuolisoilla ollut avioehtoa vai ei. Avioehdon sisältö on otettava huomioon ositussopimusta tehtäessä. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehto, tällöin suoritetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Ositussopimuksella voidaan muutoin sopia omaisuuden jakamisesta aviopuolisoiden välillä ja ositussopimuksen tekeminen onkin mahdollista silloin, kun puolisot pääsevät yhteisymmärrykseen osituksen toimittamisesta.

Omaisuuden osittaminen avioerotilanteessa voi olla raskasta ja aikaa vievää, koska molempien puolisoiden elämäntilanne muuttuu nopeasti. Ositussopimuksen tekemistä varten on hyvä ottaa yhteyttä ammattilaiseen, jotta osituksessa päästään molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen ja vältetään mahdolliset ositukseen liittyvät riitatilanteet puolisoiden välillä.

Yhteisomistussuhteen purkusopimus

Joskus omaisuuden hankkiminen yhteisomistukseen voi olla kannattavaa. Tällöin voidaan pienentää omaisuuden hankkimisesta ja ylläpidosta koituvia kustannuksia sekä vähentää yhdelle omistajalle koituvaa vahinkoriskiä. Kuitenkin yhteisomistuksen johdosta myös omaisuudesta mahdollisesta saatava tulo on myös jaettava sekä omaisuuden hallinnoinnista on päästävä sopimukseen muiden omistajien kesken. Edellä kuvattu yhteisomistus voi olla tuttuna esimerkkinä vaikka kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden omistamista.

Yhteisomistussuhteen purkaminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa omistajat eivät enää pääse yhteisymmärrykseen omaisuuden hallinnointia koskevista asioista, tulonjaosta tai muusta yhteisomistussuhteesta johtuvista asioista. Omistajien välit voivat joskus riitaantua sillä tavalla, että ulospääsyä tilanteesta ei löydy ja päätöksenteko yhteisomistuksessa olevaa omaisuutta koskevista asioista voi olla mahdotonta. Jos yhteisomistussuhteen jatkamiselle ei ole enää edellytyksiä, ainoa ratkaisu voi olla yhteisomistussuhteen purkaminen.

Jotta yhteisomistuksessa olevan omaisuuden omistajien välit saadaan selvitettyä ja vältytään mahdollisilta myöhemmiltä riidoilta, kannattaa yhteisomistussuhteen purkamisesta laatia sopimus. Yhteisomistussuhteen purkaminen on mahdollista esimerkiksi siten, että yksi omistajista lunastaa muiden omistajien omistusosuudet itselleen. Jos puolestaan omistuksessa on useamman laatuista omaisuutta, voidaan omistussuhteet purkaa omistajien haluamalla tavalla.

OTA YHTEYTTÄ