Perhe- ja perintöasiat

Avioliitto

AVIOEHTOSOPIMUS

Avioehtosopimus voidaan laatia joko ennen avioliiton solmimista tai sen jälkeen. Molempien osapuolten tulee allekirjoittaa avioehtosopimus ja sopimuksessa tulee olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Jo tehtyä avioehtosopimusta on mahdollista muuttaa ja se voidaan myös peruuttaa. Avioehtosopimus on rekisteröitävä maistraatissa.

Avioehtosopimuksen tarkoituksena on sopia siitä, mikä puolisoiden omaisuus kuuluu ja/tai ei kuulu jaettavan omaisuuden piiriin, mikäli puolisoiden avioliitto päättyy. Jos avioehtosopimusta ei ole tehty, kaikki puolisoiden nimissä oleva omaisuus jaetaan puolisoiden välillä. Tämä toimenpide on nimeltään ositus.

YHTEISELÄMÄN LOPETTAMINEN

Avioliitto voi olla päättymässä useista eri syistä ja parisuhde voi muulla tavoin olla pahasti kriisiytynyt. Silloin, kun yhteiselo saman katon alla on syystä tai toisesta osoittautunut mahdottomaksi, avioliittolaki antaa mahdollisuuden yhteiselämän lopettamiseen sillä tavalla, että käräjäoikeus määrää toisen puolisoista muuttamaan pois heidän yhteisestä kodistaan. Asunnon omistussuhteilla ei ole asiassa merkitystä.

Hakemus yhteiselämän lopettamiseksi tehdään käräjäoikeudelle ja hakemus tulee perustella. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin avioero on laitettu vireille ja myös sen jälkeen.

OSITUS JA OMAISUUDEN EROTTELU

Silloin kun avioerohakemus on laitettu vireille käräjäoikeuteen tai kun toinen puoliso kuolee, tulee ositus ajankohtaiseksi. Avioerossa ositus suoritetaan aviopuolisoiden välillä.

Osituksesta laaditaan osituskirja, jossa on osituslaskelma. Osituksessa puolisoiden netto-omaisuus (varat-velat=netto-omaisuus) lasketaan yhteen. Se, kumpi puoliso omistaa enemmän, luovuttaa vähemmän omistavalle puolisolle sen verran omaa omaisuuttaan, että molemmilla on saman verran varallisuutta. Tätä kutsutaan nimellä tasinko. Tasinko voi olla rahaa tai esimerkiksi kesämökki.

Omaisuuden erottelu tulee kysymykseen, jos osapuolet ovat tehneet kaiken poissulkevan avioehtosopimuksen. Erottelusta voidaan laatia oma asiakirjansa.

Mikäli ositusta tai omaisuuden erottelua ei saada asianosaisen vaatimuksista huolimatta tehtyä, on asianosaisella oikeus hakea käräjäoikeudesta pesänjakajaa, joka toimittaa osituksen tai erottelun heidän puolestaan.

Avoliitto

Suomessa tuli voimaan vuonna 2011 laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Se koskee parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhdessä viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

OMAISUUDEN EROTTELU

Kun avoliitto päättyy, tehdään omaisuuden erottelu. Lähtökohtaisesti kukin pitää sen omaisuuden, mikä on kenenkin nimissä. Yhteisomistussuhteet tarvittaessa puretaan.

Omaisuuden erottelusta voidaan laatia erottelukirja. Mikäli omaisuudesta syntyy riitaa ja erottelua ei saada sovinnolla tehtyä, voidaan käräjäoikeudesta hakea pesänjakajaa, joka toimittaa erottelun. Erottelua voi vaatia avopuoliso, mutta myös kuolleen avopuolison perillinen.

HYVITYS

Avoliiton päättyessä, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä. Hyvitystä vaativan on osoitettava, että hän on omalla panoksellaan parisuhteen aikana auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Panokseksi katsotaan lain mukaan esimerkiksi varojen käyttö yhteiseen talouteen ja työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi. Lisäksi hyvitystä vaativan on osoitettava, että jos kumpikin pitää avoerossa sen omaisuuden, mikä on kenenkin nimissä, tämä johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.

Hyvityksestä osapuolet voivat sopia itse tai hyvitysvaatimus on esitettävä erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos erottelua varten ei ole haettu pesänjakajaa, tulee asiassa nostaa kanne käräjäoikeudessa.

Perintö ja lahja

TESTAMENTTI

Henkilöllä on mahdollisuus varautua siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan hänen kuollessaan. Hänellä on mahdollisuus tehdä testamentti. Testamentti on tehtävä määrämuodossa. Testamentti voi olla hallinta- ja/tai käyttötestamentti taikka omistusoikeustestamentti. Rajoituksen testamentilla annettaviin oikeuksiin tekee perintökaaren säännökset ( rintaperillisellä on oikeus lakiosaan ). Puolisoilla on mahdollisuus tehdä keskinäinen testamentti.

PERUNKIRJOITUS

Kuolemantapauksen sattuessa vainajan jälkeen tulee suorittaa perunkirjoitus 3 kuukauden kuluessa. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka sisältää tiedot vainajan omaisuudesta ja veloista. Perukirja laaditaan ensisijassa perintöverotuksen suorittamista varten, mutta sillä on merkitystä myös perinnönjaossa.

PERINNÖNJAKO

Kuolleen henkilön omaisuus jaetaan perinnönjaossa. Mikäli henkilö oli kuollessaan naimisissa, täytyy ennen perinnönjakoa suorittaa ositus. Ositus on tehtävä myös silloin, jos kuollut oli ollut aiemmin naimisissa eikä ositusta ollut tehty. Kuolinpesän osakkailla on oikeus sopia jaon suorittamistavasta eli tehdä ns. sopimusjako. Jakoa tehtäessä on kuitenkin muistettava se, että perinnönjakosopimus on tehtävä määrämuodossa.

Mikäli osakkaat eivät pysty sopimaan perinnönjaosta, voidaan kuolinpesään hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjä ja – jakaja. Hakemuksen voi tehdä pesänosakas tai velkoja. Pesänjakaja jakaa kuolinpesän osakkaille lain määräämällä tavalla.

LAHJA

Henkilöllä on oikeus lahjoittaa omaisuuttaan. Lahjasta on syytä laatia lahjakirja. Lahjan saajan tulee maksaa lahjaveroa, mikäli lahjan arvo ylittää lahjaverolaissa määritetyn rajan.

Tarvitsetko apua lakiasioissa?
Muistathan, että tarjoamme ilmaisen 20 minuutin alkukartoituksen!

Ps. kartoitus ei sido sinua mihinkään jatkotoimenpiteisiin.